В Туре возвращается обновленный мюзикл о судьбах пациентов с острова Сейли

Leprasairaala, mielisairaala, pakkohoito – Turun saaristossa sijaitsevan Seilin saaren historia on täynnä ihmiskohtaloita, jotka kiinnostavat yhä. Seilin historiaa on käsitelty niin näyttämöillä kuin kirjoissa. Turun kaupunginteatterissa Seili-musikaali nähtiin viimeksi vuonna 2014. Nyt musikaali tekee paluun muuttuneena. Turun kaupunginteatterin johtaja Mikko Kouki kertoo, että ajatus musikaalin työstämisestä jäi kytemään jo 12 vuotta sitten. – Se on ollut meidän mukanamme pitkään, ja jo tuotannon jälkeen pohdimme, että olisi hienoa säveltää tähän kokonaan uusi musiikki, Kouki avaa prosessia. Aiempi esitys tehtiin jukebox-musikaalina. Jukebox-musikaaleissa käytetään jo olemassa olevaa musiikkia uuden, alkuperäismusiikin sijaan. Nyt uuteen näytelmään musiikin on säveltänyt Jussi Vahvaselkä. Myös esityksen käsikirjoitus on muuttunut. Halu tulla kuulluksi Mikko Kouki on työstänyt vuosien aikana Seiliin sijoittuvaa elokuvakäsikirjoitusta sekä toteuttanut kuunnelman, joka käsitteli Seilin naiskohtaloita. Teatterinjohtaja kertoo videolla, mikä Seilissä kiehtoo. Seili-musikaalin päähenkilön esikuvana on ollut Amanda-niminen potilas, ja hänen kirjeensä. – Hän halusi, että joku kuulisi häntä. Haluamme kunnioittaa sitä ja nyt hän tulee kuulluksi tämän esityksen kautta, Kouki sanoo. Vaikka musikaali sukeltaa Seilin saaren historiaan ja siellä toimineeseen mielisairaalaan, se on Koukin mukaan myös rakkaustarina. Teatterin lumo ei ole vähentynyt Mikko Kouki on luotsannut Turun kaupunginteatteria vuodesta 2014. Yhteistä historiaa kaupunginteatterin kanssa on kuitenkin paljon pidemmältä ajalta. – Isäni on ollut täällä yli 30 vuotta näyttelijänä, joten olen ollut täällä jo pikku kundina. Sain myös ensimmäisen kiinnityksen tänne, kun valmistuin teatterikoulusta, Kouki kertoo. Kaupunginteatterilla on Koukin mukaan mennyt hyvin. Viime vuosi oli teatterille poikkeuksellisen hyvä: kävijämäärä oli paras yli 40 vuoteen. Kouki sanoo, että teatterin lumo ei ylipäätään ole juuri vähentynyt. – Teatteri on erittäin suosittua Suomessa vieläkin. Se on vanha traditio, jossa kokonnutaan yhteen ja katsotaan elävää ihmistä lavalla – se on hypnoottista. Siihen ei pääse millään digitaalisuudella tai muulla laitteella, Kouki pohtii. Turun kaupunginteatteri täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi näkyy muun muassa tapahtumien ja näyttelyn muodossa. Yhtenä osana juhlavuotta teatteri jalkautuu Turun kaduille keräämään yleisöltä kaupunginteatteriin liittyviä muistoja. Teatterin maaginen maailma teki myös Koukiin lähtemättömän vaikutuksen lapsena. – Olin katsomassa isäni loppuunmyytyä esitystä ja istuin valotornissa. Se on vain jättänyt sellaisen jäljen, että niitä lapsuuden leikkejä jatkaa vielä aikuisenakin.